2. lokakuuta 2016

Millaista on opiskelu Ypäjän Hevosopistolla?

Ajattelin kirjoittaa aiheesta, josta saan jatkuvasti useita kysymyksiä. Se, millaista opiskelu Hevosopistolla on ja mitä siellä ylipäätänsä opiskellaan, kiinnostaa hevosihmisten lisäksi myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole hevosista kiinnostuneita. Itse hain Ypäjälle opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja kolmivuotisen koulutuksen jälkeen valmistuin hevosenhoitajaksi (hevostalouden perustutkinto). Hevosopistolla voi kuitenkin opiskella myös ratsastuksenohjaajaksi, ratsastuksenopettajaksi, kengityssepäksi, tallimestariksi, hevoshierojaksi, ratsastusterapeutiksi ja ratsu- ja ravivalmentajaksi. Vaihtoehtoja on siis useita, mutta kirjoitan tällä kertaa siitä, mitä kaikkea omat opinnot pitivät sisällään.

Millainen oppilaitos Ypäjä mielestäni on?


Kokemukseni Ypäjästä oppilaitoksena ovat kaikinpuolin positiivisia. Mielestäni sellaiselle ihmiselle, joka todella haluaa oppia, tarjoaa koulu erittäin hyvää opetusta, monipuolista kokemusta ja erinomaiset puitteet ja mahdollisuudet hevosten kanssa oppimiseen ja toimimiseen.

Ypäjän alueella vaikuttaa lukuisia hevosalan ammattilaisia, joten se on loistava paikka verkostoitumiseen ja siellä on jatkuvasti mahdollisuus seurata läheltä ammattilaisten työskentelyä


Tekaisinpas yhdet suitsetkin Ypäjällä.

Mitä kaikkea kolme vuotta kestäviin opintoihin kuuluu?


Hevosenhoitajan opinnoissa ensimmäiset puolitoista vuotta ovat kaikille yhteisiä. Tämän jälkeen alkavat suuntautumisopinnot. Itse suuntauduin opinnoissani ratsuhevosen peruskouluttamiseen, mutta mahdollista on suuntautua myös kengittämiseen, hevosharrastepalveluiden tuottamiseen, ravihevosen valmennukseen, hevoskasvatukseen sekä hevosvarusteiden valmistamiseen.

Vaikka muistiin on opiskeluista paljon jäänytkin, päädyin silti kaivamaan esiin todistukseni, jotta saisin avattua koulutuksen sisältöä siitä kiinnostuneille mahdollisimman tarkasti. Luonnollisestikin todistus näyttää hieman erilaiselta henkilöillä, jotka suuntautuneet eri linjalle ensimmäisten 1,5 vuoden jälkeen.

Koulutuksen laajuuus on yhteensä 120 opintoviikkoa, joista 90 viikkoa on ammatillisia tutkinnon osia. Tämä 90 opintoviikkoa jakautuu seuraavanlaisesti:

Hevosen hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 10 ov
Hevosen hoitaminen ja käsittely, tunnistaminen 2ov
Tuotantoympäristö 1ov
Ruokinta I 1ov
Hevosen terveydenhoito, lääkintä ja ensiapu 1ov
Anatomia ja fysiologia 2ov
Kavionhoito ja kengittäminen 1ov
Varusteoppi 1ov
Kestävä kehitys, ympäristö ja työturvallisuus 1ov

Yrittäminen hevostalousalalla 10 ov
Yrityslaskennan perusteet 1ov
Yrittäminen 1ov
Verotus ja kirjanpito 1ov
Tuet ja rahoitus 1ov
Liiketoimintasuunnitelma 1ov
Markkinointi ja asiakaspalvelu 1ov
Tietotekniikka 1ov
Kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen 2ov
Opiskelijan ohjaus 1ov

Tallin ja talliympäristön hoitaminen 10 ov
Hevosen hoitaminen, käytännön tallityöt 5ov
Talliympäristö, tarhat, laitumet ja urheilualueet 1ov
Talliympäristö, tarhat ja laitumet 0,5ov
Urheilualueet 0,5ov
Tekniikka 1ov
Hevostalouden tuotantomuodot, hevosen kuljettaminen 1ov
Hevostalouden tuotantomuodot 0,5ov
Hevosten kuljettaminen 0,5ov
Jalostuksen perusteet 1ov
Hevoskasvatus 1ov

Näytöt:
Tallin ja talliympäristön kunnossapitotyöt
Hevosen kuljettaminen

Ratsastaminen ja raviurheilu 20ov
Valjastus ja ajaminen 4ov
Satulointi ja ratsastaminen 4ov
Hevosen hoitaminen, käytännön tallityöt  7ov
Ruokinta II 1ov
Esittäminen ja näyttelytoiminta 1ov
Juoksuttaminen 1ov
Varsanopettaminen 2ov

Näytöt:
Ajaminen
Ratsastaminen
Avustaminen varsanopetuksessa
Hevosen esittäminen

Ratsuhevosten hoitaminen 10ov
Ratsuhevosten hoitaminen, tallitoiminnan suunnittelu 5ov
Ruokinnan suunnittelu 1ov
Eläinlääkintä 1ov

Näytöt:
Ratsuhevosen hoitaminen
Asiakaspalvelu
Eläinlääkintä

 Ratsun peruskouluttaminen 10ov
Ratsun peruskouluttaminen 6ov
Ratsuhevosjalostus 1ov
Nuortenhevosten näyttelyt ja kilpailutoiminta 1ov
Opinnäytetyö 2ov

Näytöt:
Juoksuttaminen
Irtohypyttäminen
Ratsuhevosen sisäänratsastus
Ratsuhevosen alkukouluttaminen

Erikoistuminen ratsuhevosen peruskouluttamiseen 10ov
Kouluratsastus 4ov
Esteratsastus 3ov
Maastoesteratsastus 1ov
Varustehuolto 1ov
Kilpailusäännöt 1ov

Näytöt kouluratsastukseen suuntautuneille:
Kilpailusuoritus tasolla Helppo B
Loppukoe Helppo A:1
Esteratsastustehtävä
Kilpailusuoritus tasolla 80-90cm
Maastoratsastus tasolla harrasteluokka
Työskentelynäyttö

Hevostapahtumien järjestäminen 10ov

Mistä koostuvat loput 30 opintoviikkoa? Hevosopistolla, ihan niinkuin muissakin ammattikoulussa opiskellaan myös peruskoulusta ja lukiosta tuttuja aineita. Verrattuna hevosia käsitteleviin aineisiin, on näiden yleisaineiden määrä huomattavasti pienempi, mutta joka tapauksessa niitä löytyi lukujärjestyksestä ja sittemmin todistuksesta arvioituina seuraavanlaisen otsikon alapuolelta:

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20ov

Äidinkieli 4ov
 Kirjallinen viestintä 2ov
 Suullinen viestintä 1ov
 Äidinkieli osana ammattitaitoa 1ov
Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1ov
Vieras kieli, englanti 2ov
 Englanti 1ov
 Hevosalan ammattienglanti 1ov
Matematiikka 3ov
 Matematiikan peruskurssi 1ov
 Ammattimatematiikka 2ov
Fysiikka ja kemia 2ov
 Ammattifysiikka 1ov
 Ammattikemia 1ov
Yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto 1ov
Liikunta 1ov
Terveystieto 1ov
Taide ja kulttuuri 1ov
Liikunta 4ov

Lisäksi koulutukseen kuului valinnaisaineet, jotka meidän linjalla olivat automaattisesti lähes pelkästään kouluratsastusta, esteratsastusta ja hevosen hoitamista. Tämän lisäksi saimme valita yhden opintoviikon joko kengitystä tai hevosen venytystä ja hierontaa. Useimmat opiskelukaverit taisivat valita venytyksen ja hieronnan, mutta itse päädyin tarttumaan vielä kengitysvasaraan, kun siihen kerran oli mahdollisuus. Nyt jälkikäteen harmittelen, että miksi ihmeessä ei voinut valita silloin molempia!

Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov
Kouluratsastus 5ov
Esteratsastus 2ov
Hevosen hoitaminen 2ov
Kengittäminen 1ov

Työssäoppiminen ja opinnäytetyö

Opintoihin kuului lisäksi kaksi työssäoppimisjaksoa. Ensimmäinen näistä, kestoltaan 2 kuukautta, suoritettiin heti toisen vuoden alussa ja toinen hieman pidempi jakso myöhemmin suuntautumisopintoihin sisällytettynä. Muistaakseeni ensimmäiselle jaksolle saimme mukaan pitkän liudan kirjallisia tehtäviä, jotka arvosteltiin erikseen. Myös jatkosta suoriutuminen arvosteltiin työssäoppimispaikan "työnantajan puolesta". Työssäoppimisjaksot suoritetaan hevosalan yrityksessä työntekijän roolissa joko Suomessa tai ulkomailla. Ensimmäisen omista työssäoppimisjaksoistani pääsin suorittamaan Primus-tallille Espooseen ja toisen jakson puolestaan Kyra Kyrklundin tallille Englantiin. Molemmista paikoista jäi hyviä muistoja ja erinomaista oppia, vaikka talleilla olinkin aiemminkin työskennellyt.  Hevosopiston kautta on mahdollista päästä todella kivoihin paikkoihin suorittamaan työssäoppimisjaksoja ja mielestäni nämä työssäoppimisjaksot voivat olla monelle erinomainen, korvaamaton apu myöhempää työllistymistä ajatellen.

Opintoihin kuuluu myös opinnäytetyö, jonka aiheen sai lähestulkoon vapaasti valita. Opinnäytetyö sai olla osin käytäntöä, muistelen että joku esimerkiksi valmisteli opinnäytetyönään nuoren hevosen johonkin tapahtumaan ja dokumentoi sitten koko urakan opinnäytetyönä. Opinnäytetyön pystyi tekemään myös esimerkiksi jostain hevostapahtumasta, hevosrodusta, ratsastusvarusteista... Lista on loputon. Oman opinnäytetyöni aihe oli "Ratsastajan fyysinen harjoittelu istunnan ja vaikuttamisen tukena" ja työ käsitteli sitä miten ratsastaminen vaikuttaa meihin, mitkä lihasryhmät tyypillisesti ovat heikkoja tai kireitä ratsastajilla ja millaisilla kuntoilu- ja venyttelyharjoituksilla on myönteisiä vaikutusta ratsastukseen, istuntaan ja apujenkäyttöön. Opinnäytetyö esiteltiin muille oppilaille ja opettajille ja myös siitä sai arvosanan todistukseen.


Ensimmäistä kertaa maailmalla - työssäoppimassa Englannissa.


Millainen on tavallinen koulupäivä Hevosopistolla?


Ensimmäisenä vuotena koulunkäynti teoriaviikoilla muistutti hyvinkin paljon opiskelua missä tahansa koulussa. Koulupäivät alkoivat usein kahdeksalta ja loppuivat 15-16 välissä iltapäivällä. Osa tunneista oli teoriaa (yleisaineita ja hevosaiheista teoriaa) ja osa puolestaan käytännön tekemistä ja harjoituksia talleilla - ratsastusta, ajoa, klippausta, varsojen ohjasajoa, irtohypytystä... Ihan tavallisia asioita siis, mitä hevosten kanssa tehdään. Opinnoissa lähdetään hyvin perusasioissa, mutta jokaista aihealuetta kuitenkin käsitellään erittäin perusteellisesti ja hyviä vinkki vitosia voi poimia kokeneempikin hevosten kanssa puuhastelija.

Talliviikot olivat ensimmäisenä vuotena erikseen. Kaksi viikkoa kerrallaan ja ne käsittivät ratsu- tai ravitallin normaaleja päivärutiineja. Aamutallit alkoivat kuudelta hevosten ruokkimisella, karsinoiden siivouksella ja tarhaamisella. Tarhaamisen jälkeen käytiin aamupalalla ja sen jälkeen talliin palattiin tekemään hommia mitkä mahdollisesti olivat jääneet kesken (karsinan siivous, kuivittaminen), lakaisemaan, siivoamaan tarhoja ynnä muita arkisia tallin pikkurutiineita. Muistaakseni talliviikoilla aamutallista vapauduttiin yleensä jo 9 jälkeen, joskus lähempänä kymmentä. Päivätalliin tultiin puolilta päivin jolloin hevoset ruokittiin ja tehtiin tarhavaihdot. Iltatalliinkaan ei tainnut kuulua mitään kovin kummallista, hevoset tuotiin sisälle, ruokittiin ja talli siivottiin. Yöheinät jäi jokaisen kontolle muutaman kerran tallijaksossa. Jokaisella oli lisäksi muutama vastuualue, esim satulahuone, solarium tai vesikarsinoita joiden siisteydestä piti vastata läpi päivän ja joihin kerran viikossa tehtiin ohjeiden mukainen viikkosiivous. Karsinatkin oli talliviikoilla jaettu niin, että jokainen vastasi samojen karsinoiden siivoamisesta läpi viikon ja kerran viikossa siivottiin vesi- ja ruokakupit, suolakivi ja karsinan seinät ja kalterit. Suurin syy siihen, että vastuualueet koulussa oli jaettu niin selvästi, oli varmastikin se, että jokaisesta talliviikosta suoriutuminen arvosteltiin - niin suullisesti kun numerollakin, joka vaikutti myöhempiin arvosanoihin todistuksessa. Yhtä ihmistä kohden hevosia oli talliviikoilla hoidettavana yleensä noin 4-5. Tämä onkin aihe josta tuntuu, että moni on kuullut ja joka on herättänyt eniten kysymyksiä ja naureskeluakin. Syynä tähän on yleensä se, että monessa paikassa työntekijän vastuulla saattaa olla huomattavasti suurempi määrä hevosia ja kyselijöitä tuntuukin mietityttävän se, että onko koulussa pienempään työmäärään tottuneella myöhemmin työelämässä valmiudet hoitaa yksin isompaa hevoskatrasta. Vaan pujahdetaanhan työssäoppimisjaksoilla kuitenkin lähemmäksi todellisuutta vastaavaa työelämää, eikä varmasti monessa muussakaan ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijoita isketä heti täyspäiväisen työntekijän saappaisiin. Koulu on oppimista varten ja mielestäni on ihan ymmärrettävää ja jopa hyödyllistäkin, että siellä asioita tehdään pienemmissä määrissä, pala kerrallaan ja pieniin asioihin huomiota kiinnittäen, jotta lopputulemassa kokonaisuus voidaan ymmärtää laajemmin. Mielestäni tässä järjestelyssä ei siis ole mitään naureskeltavaa - vaan se on täysin looginen. Sitä paitsi Australiassakin meillä oli 28 hevosen tallissa parhaimmillaan 6-7 hevosenhoitajaa/tallityöntekijää ja lisäksi vielä 4-5 osa-aikaista ratsastajaa. Ja hevosopistolla jos tallijaksoilla jäikin vähän luppoaikaa ja ylimääräistä energiaa, pystyi sen erinomaisesti käyttämään esimerkiksi ratsastamiseen tai opiskeluun.

Suuntautumisopinnoissa meillä oli tallia normaaliopintojen ohella joka päivä. Suuntautumisryhmässämme oli 9 ihmistä, joista jokaisella oli A-hevonen, jolla oli tarkoitus treenata, kisata ja suorittaa loppunäytöt. Tämän lisäksi oli B-hevonen, joka oli ensin 3-vuotias sisäänratsastettava ja näiden lähdettyä laitumelle saimme B-hevosiksi 4-5 vuotiaita ratsunalkuja, joiden kanssa treenasimme ja kilpailimme niiden omalla tasolla. Yhdeksää ihmistä kohden oli siis 18 hevosta, joiden hoito jaettiin meidän 9 kesken. Käytännössä jollain viikolla oltiin aamutallissa, toisella päivätallissa ja kolmannella iltatallissa. Myös viikonloput jaettiin kristillisesti tasan ja niinkuin ensimmäisenäkin vuotena, jotkut hoisivat ja ratsastivat hevosia jouluna ja toiset puolestaan vuoden vaihtuessa. Kenellekään hevosihmiselle tuskin yllätyksenä tulee, että hevosista huolehditaan vuoden jokaisena päivänä, mutta harvassa koulussapa ollaan aamusta iltaan riippuumatta siitä, onko joulu vai juhannus! Ratsuhevosen peruskoulutuslinjalla oli joka päivä kaksi ratsastustuntia aamulla ja muita käytännön tunteja tai teoriaa iltapäivällä. Hyvin hevosen tuoksuista arkea siis - vaan mikäs sen parempaa!



Jokaisella linjalla koulupäivät rakentuivat hyvin erilailla, mutta omat suuntautumisopintoni menivät pitkälti saman kaavan mukaan.

Hevostapahtumat Ypäjällä


Hevostapahtumia Ypäjällä järjestetään ympäri vuoden. On Finnderby, kisaviikko, Nuorten hevosten festivaalit, Laatuarvostelut, Oripäivät, Kyvyt Esiin... Kisoja on ympäri vuoden, niin ulkona kuin hallikaudellakin. Joka viikko on keskiviikkokisat, ulkomaalaisia valmentajia käy jatkumasti pitämässä valmennuksia ja klinikoita. Ypäjä on todella paikka, jonne hevosalan harrastajia ja ammattilaisia kokoontuu vähän väliä. Opiskelijana pääset näkemään Hevosopiston tapahtumarikkaan arjen monesta eri vinkkelistä. Joskus seuraat valmennusta katsojan roolissa, toisella kerralla olet tapahtumajärjestäjänä, ja joskus esitätkin varsaa Kyvyt Esiin-kilpailussa tai kilpailet kisaviikolla. Arki hevosopistolla on antoisaa muutenkin, mutta ympärivuoden järjestettävät hevosaiheiset tapahtumat tekevät opiskelusta entistäkin rikkaampaa.

A-hevosen kanssa kenttäkilpailuissa Kisaviikolla.

Saattamassa sijoittuneita ratsukoita palkintojenjakoon Finnderbyssä.

Toimihenkilötehtävissä Oripäivillä
Kuuluttamassa kisoissa

Jäikö jotain vielä puuttumaan?


Tulipas pitkä teksti tällä kertaa, liekö kukaan jaksanut lukea loppuun asti. Kolmeen vuoteen mahtuu niin paljon, että vaikka aikaa opinnoista on kulunut, voisi niistä todennäköisesti kirjoittaa ja kertoa tarinoita loputtomiin. Toivon, että teksti kuitenkin valoittaisi hieman, millaista opiskelu hevosopistolla on ja mitä kaikkea se pitää sisällään. Mikäli jotain olennaista jäi kuitenkin uupumaan tai teksti herätti uusia kysymyksiä, kysykää rohkeasti niin vastailen teille ilomielin - tarvittaessa vaikka uuden blogikirjoituksen muodossa.

Tammoja tutkittavana MTT:n hevostutkimuksessa

3 vuotiaat oripojat laitumella. Kuva: Tiia Tuulivaara

3-vuotias sisäänratsastettavani San Rhobert

Maastossa 3 vuotiaiden kanssa


Toinen B-hevoseni, 4 vuotias Ypäjä Armeli ulkoilemassa kauniissa talvisissa maisemissa.

Ja harjoittelemassa esteitä Ypäjä-hallissa keskiviikkokisoissa.


Bessie harrasteluokan rataestekokeessa.








4 kommenttia:

  1. Poikkeen vähän aiheesta mutta onko laukkahevosilla yleensä paljon jaloissa sanomista? Tai jotain muita vaivoja, nimenomaan laukkahevosilla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Minun näkökulmassani vammoja oli todella todella vähän. Laukkahevosten jalkoja tarkkaillaan todella tarkasti ja heti jos hevoset osoittavat merkkejä siitä, että kaipaavat taukoa treenistä, pääsevät ne laidunlomalle. Monesti esimerkiksi arastavat sääriluun etuosaa kevyesti painettaessa, mikäli treeni on ollut hieman liian kovaa. Tällöin hevonen pääsee heti lomalle palautumaan ennen kun treenaamista jatketaan. Meillä oli jatkuvasti noin 30 hevosta treenissä ja yhdellä niistä oli pieni jännevamma ja yhdellä murtuma. Sen sijaan kaviopaiseita laukkahevosilla oli huomattavasti ratsuja enemmän. Täysiveristen kaviot ovat usein hieman huonompikuntoiset ja herkemmät ulkoisille tekijöille. Kaviopaiseet kuitenkin on melko helppo tunnistaa ja menivät nopeasti ohi.

      Poista
  2. Hei! Kommentti tulee melkein vuoden myöhässä, mutta ei se varmaan haittaa. Olen siis 7-luokalla ja Ypäjälle todennäköisesti sitten ysin jälkeen. Eli mietin tässä vaan että oliko Ypäjälle hankala päästä? Entä jos olen nyt rasastanut kaksi vuotta riittääköhän mulla taito tonne? Oliko ne hevoset hankalia ja mitä se "sisäänratsastaminen" oikein tarkoittaa? Koitan tässä rätä vään infoo tulevaisuuden varalle :).

    VastaaPoista
  3. Moikka! Ypäjälle hakee kyllä huomattavasti enemmän hakijoita, kun sisään otetaan, mutta sanoisin silti että sinne on aika helppoa päästä opiskelemaan. Valinnat tehdään yleisen koulumenestyksen (todistuksen keskiarvo) ja pääsykokeen tuloksien perusteella. PHevosenhoitajalinjan pääsykokeessa ei ratsasteta, joten ratsastustaidolla ei ole niin väliä jos ei aio hakea remonttiratsastajapuolellu kuten minä tein. Sisäänratsastaminen tarkoittaa nuoren, useimmiten kolme vuotiaan, hevosen jota ei ole aiemmin ratsastettu, totuttamista satulaan ja ratsastajaan ja opettamista perinteisimmille avuille(pidätteet, pohjeavut, kääntävät avut..). :)

    VastaaPoista